Naisten pelaaminen on yleistynyt ja nykyään myös naiset pelaavat paljon netissä. Videopelejä ja sattumaan perustuvia uhkapelejä pelataan netissä sekä miesten, että naisten toimesta. Joskin uhkapeleihin naisilla on yleisesti miehiä kielteisempi suhtautuminen.
Sekä miehet, että naiset pelaavat myös ulkomaalaisilla nettikasinoilla. Useat maltalaiset ja virolaiset tarjoavat suomenkielistä käyttöliittymää, verovapaita voittoja ja maksaminen on mahdollista verkkopankkitunnuksilla.
Euroopan ulkopuolisilla nettikasinoilla pelataan vähemmän. Molemmat sukupuolet valitsevat mielummin eurooppalaisen, verovapaan nettikasinon.
Uhkapelaaminen Suomessa yleistä
Suomessa uhkapelaaminen on yleistä ja Veikkaus mainostaa omia pelejään todella aktiivisesti. Ulkomaalaiset pelisivut ovat vähentäneet markkinointia Suomessa vuonna 2023 voimaan astuneen uuden arpajaislain myötä.
78% on pelannut viimeisen vuoden aikana rahapelejä. Naiset: 74,5 % Miehet: 82 %. Noin kolme miljoonaa suomalaista on pelannut siis vuoden aikana uhkapelejä.
Luvut: Peluuri.fi – Vuoden 2020 tutkimus
Peluurin data ei kerro, miten paljon ulkomaalaisilla nettikasinoilla pelataan. Mutta ulkomaiset peliyhtiöt ovat suunnitelleet jopa kasinoita naisille.
Verrattuna Isoon Britanniaan, on pelaaminen todella paljon yleisempää Suomessa. Alle puolet naisista on ylipäätänsä pelannut uhkapelejä Isossa Britanniassa.
Lottoaminen on uhkapelaamista
Lotto on tosiaan monille suomalaisille tuttu peli, ja se on olennainen osa monen ihmisen viikoittaista tai kuukausittaista rutiinia. Vaikka lottoa ei aina mielletä samalla tavalla uhkapeliksi kuin esimerkiksi kasinopelejä, se sisältää kuitenkin kaikki uhkapelin tunnusmerkit:
- Satunnaisuus: Loton tulokset perustuvat täysin sattumaan. Kukaan ei voi ennustaa tulevia numeroita tai vaikuttaa niihin millään tavalla.
- Panostus ja mahdollinen voitto: Pelaajat panostavat rahaa toivoen voittavansa suuremman summan. Suurin osa panostuksista ei kuitenkaan johda voittoon.
- Riski: Pelaajat riskeeraavat panostamansa rahat. Vaikka summa saattaa olla pieni, se on silti menetys, jos ei voita.
- Adrenaliini ja jännitys: Monille pelaajille jännitys ja mahdollisuus suureen voittoon ovat keskeisiä syitä lottoamiseen, samoin kuin muissakin uhkapeleissä.
- Toistuvuus: Kuten muissakin uhkapeleissä, lotossa on elementtejä, jotka saattavat kannustaa pelaamaan toistuvasti, kuten usko ”onneen seuraavalla kerralla” tai ajatus siitä, että ”seuraava arvonta on se onnekas”.
Uhkapelaaminen tuo viihdettä tylsyyteen
Useammin pelaavat ovat yleensä elämänvaiheessa, jossa ei juuri mitään tapahdu. Työttömät, lomautetut, sairaat ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat pelaavat enemmän. Sekä tietenkin kotona äitinä olevat naiset menevät samaan muottiin.
Pienituloisuus on myös monen suomalaisen pelaajan yleispiirre. Ja tämän toki on myös Veikkaus huomannut, sillä peliautomaatteja löytyy usein enemmän vähätuloisilta alueilta.
Myös eläkeläisten uhkapelaaminen on yleistä. Ja tämän toki myös huomaa, sillä markettien peliautomaatteja usein pelaavat vanhemmat. Nuoremmat pelaavat enemmän netissä.
Uhkapelaamisen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa
Uhkapelaamisen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Suomessa ovat merkittäviä, ja niitä voidaan arvioida monesta näkökulmasta. Tarkastellaan ensin tilannetta ja sen vaikutuksia:
Taloudelliset vaikutukset:
- Valtion tulot: Veikkaus Oy:n monopoliasema Suomessa tarkoittaa sitä, että valtio saa merkittävän osan uhkapelaamisesta kertyvistä tuloista. Nämä tulot ohjataan usein erilaisiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarkoituksiin, kuten urheiluun, taiteeseen ja nuorisotyöhön. Valtio siis hyötyy taloudellisesti suomalaisten uhkapelihalukkuudesta.
- Taloudelliset menetykset: Suomalaiset kuluttavat vuosittain miljardeja euroja uhkapeleihin. Vaikka osa pelaajista voittaa, suurin osa menettää. Tämä raha voisi mennä muuhun kulutukseen tai säästämiseen, mikä puolestaan voisi tukea taloutta eri tavalla.
Yhteiskunnalliset vaikutukset:
- Riippuvuus ja ongelmapelaaminen: Joidenkin arvioiden mukaan kymmeniä tuhansia suomalaisia kärsii peliongelmasta. Tämä aiheuttaa henkilökohtaista kärsimystä, perheiden hajoamista ja taloudellisia ongelmia.
- Sosiaaliset kustannukset: Ongelmapelaamisen seurauksena voi syntyä muita yhteiskunnallisia ongelmia, kuten rikollisuutta, itsemurhia ja muita mielenterveysongelmia. Yhteiskunta maksaa näiden seurausten hoitamisesta.
Suomen malli, jossa valtio hallitsee uhkapelitoimintaa monopolilla, voidaan nähdä kaksinaismoralistisena. Toisaalta valtio varoittaa pelien haitoista ja yrittää edistää vastuullista pelaamista, mutta toisaalta se hyötyy taloudellisesti ja kannustaa pelaamista markkinointikampanjoillaan. Tämä on ristiriitaista. Voisi jopa väittää, että valtio on osittain riippuvainen kansalaistensa uhkapelihalukkuudesta ja näin ollen verottaa heitä epäsuorasti.
Uhkapelejä valvoo Suomessa poliisi
Suomessa uhkapelien valvonnasta ja niiden mainonnasta vastaa poliisi.
Suomessa pelien markkinointi on kielletty ulkomaalaisilta kasinoilta ja näiden sääntöjen rikkominen voi johtaa siihen, että maksuliikennettä kyseisille nettikasinoilla pyritään estämään. Poliisin on julkaissut oman ohjeistuksen estoihin liittyen omilla sivuillaan.
Ikäraja Suomessa pelaamiselle on 18 vuotta ja peliautomaatteihin tullut pakollinen tunnistautuminen tekee alaikäisten pelaamisesta huomattavasti vaikeampaa. Ehkä se ei ihan kokonaan mahdotonta ole, mutta ainakin huomattavasti vaikeampaa kuin aikaisemmin.
Uhkapelaamisen tulevaisuus Suomessa
Jos Suomi aikoo lisenssoida pelimarkkinansa vuoteen 2026 mennessä, se merkitsee merkittävää muutosta nykyiseen Veikkaus-monopolijärjestelmään. Spekulatiivisesti tarkasteltuna lisenssointi voisi vaikuttaa pelaajien näkökulmasta seuraavasti:
Mahdolliset hyödyt pelaajille:
- Lisää valinnanvaraa: Lisenssointijärjestelmässä useat toimijat voivat tarjota pelejään Suomen markkinoilla. Tämä tarkoittaisi laajempaa pelitarjontaa ja parempia bonustarjouksia kilpailun myötä.
- Turvallisempi peliympäristö: Jos Suomi ottaa mallia muista Pohjoismaista, kuten Ruotsista, voitaisiin lisenssoinnilla pyrkiä luomaan turvallisempia peliolosuhteita pelaajille, esimerkiksi tiukemmilla säännöillä mainonnassa ja vastuullisen pelaamisen työkaluissa.
- Parempi kuluttajansuoja: Lisenssointi voi tarkoittaa tiukempia vaatimuksia operaattoreille, kuten pelien reiluuden, maksujen turvallisuuden ja asiakaspalvelun suhteen.
Mahdolliset haitat pelaajille:
- Harmaa pelaaminen: Kuten mainitsit, useissa maissa, joissa pelimarkkinat on lisenssoitu, harmaa pelaaminen (pelaaminen ei-lisensoiduilla sivustoilla) on yleistynyt. Tämä voi johtua tiukoista säännöistä ja rajoituksista, joiden seurauksena pelaajat voivat kokea ei-lisenssoidut sivustot houkuttelevammiksi.
- Mahdolliset rajoitukset: Lisenssijärjestelmä voi tuoda mukanaan tiukempia sääntöjä ja rajoituksia, esimerkiksi bonusten suhteen, mikä voi vähentää pelaajien etuja.
Mistä markkinoista Suomi ottaisi todennäköisesti mallia?
Ruotsi ja Tanska ovat kaksi Pohjoismaata, jotka ovat jo siirtyneet avoimeen lisenssijärjestelmään. Erityisesti Ruotsin lisenssointimalli voisi toimia esikuvana, koska Ruotsissa on pyritty luomaan tasapaino kuluttajansuojan ja kilpailukykyisen pelimarkkinan välille.
Onko kyseessä pelaajalle hyvä vai huono asia?
Tämä riippuu siitä, miten lisenssointi toteutetaan. Oikein toteutettuna se voi tuoda mukanaan lisää valinnanvaraa, turvallisempia peliolosuhteita ja parempaa kuluttajansuojaa. Toisaalta, jos lisenssijärjestelmä ei onnistu houkuttelemaan pelaajia luotettaville, lisenssoiduille sivustoille, voi se johtaa harmaan pelaamisen kasvuun, mikä puolestaan voi heikentää pelaajien suojaa.